Helmikuussa jouduin tekemään vaikean päätöksen ja päästämään Rockyn vaivoistaan. Yllättäen tiistaiaamuna 11.2. Rockyn vatsa oli taas pinkeä ja kipeä. Annoin ensiavuksi Litalginia, mutta iltapäivällä tilanne oli edelleen sama. Mittasin lämmön ja Rockyllä oli hieman kuumetta. Edellisenä päivänä se oli ollut muuten normaali, mutta oikeassa silmässä oli rähmää ja putsasin sen.
Tiistai-iltana menimme lääkäriin ja siellä paljastuikin, että Rockyllä oli jälleen haimatulehdus. Tulehdusarvo oli korkealla ja Rockyllä oli kuumetta, mitä sillä ei aiemmin ollut koskaan ollut. Vastaanotolla huomasin oikean etujalan varpaan päällä pehmeän möykyn, joka tuntui turvotukselta. Saman puolen takajalka tuntui myös lämpimältä ja hieman turvonneelta. Rockyllä oli myös lievä anemia ja ultrauksessa haiman alue oli selkeästi reagoinut ja siinä oli suuri nesteentäyttämä nekroosi/paise/kudosnestekertymä. Sappirakon seinämä oli voimakkaasti turvonnut ja mahdollisesti sakkaa pohjalla. Rocky arasteli ultrausta haiman kohdalta. Vapaata nestettä ei vatsaontelossa ollut.
Rocky sai nesteytyspatin ja lääkkeitä yöksi ja keskiviikkoaamuna vein sen tiputukseen. Tiputuksessa Rocky sai antibioottia ja kipulääkettä. Koko tämän ajan Rocky söi normaalisti, kakkasi ja pissasi, eikä oksennellut. Torstaina Rocky oli uudelleen tiputuksessa. Lääkäri soitti ja kertoi huonot uutiset, hoidot eivät tehonneet toivotulla tavalla. Anemia oli lievä/kohtalainen, mahdollisesti sisäistä verenvuotoa ja eosinofilia. Tulehdusarvo ei ollut laskenut juuri lainkaan ja Rocky olisi vaatinut ympärivuorokautista sairaalahoitoa. Haiman ja sappirakon löydökset olisivat vaatineet leikkaushoitoa, mihin ei tämän ikäisen ja -kuntoisen kanssa enää kannattanut lähteä, koska paranemisesta ei ollut takeita. Oikean puolen jalkojen turvotus ja saman puolen silmän tulehdus myös kertoi siitä, että elimistössä oli jotain pahasti pielessä. En halunnut laittaa Rockyä sairaalahoitoon, koska se meni selvästi sekaisin opiaateista ja oli tiputuksesta haettaessa sekava ja oli yrittänyt purra hoitajia. Kotona se käyttäytyi normaalisti. Outoon ympäristöön kenties päiväkausiksi joutuminen olisi ollut turhaa stressiä vanhukselle.
Torstaina 13.2. sitten päätin päästää Rockyn vapaaksi. Pidin Rockyä koko eutanasian ajan sylissä ja se nukahti välittömästi rauhoituspiikin saatuaan. Elimistön huonosta kunnosta kertoi sekin, ettei vatsan turvotus hävinnyt edes eutanasian jälkeen, vaan vatsa jäi pömpölleen. Aiemmin vatsan pömpötys oli ollut vain sitä, kun Rocky jännitti kipeää vatsaa, ja pömpötys hävisi kun koira rentoutui.
Vein Rockyn itse tuhkattavaksi Mäntsälän Lemmikkilehtoon ja sain hakea tuhkat parin päivän kuluttua. Nyt jäljellä on vain muistot. :(
 |
| Viime hetket Rockyn kanssa. |
 |
| Kiitos kaikesta Rocky 2006-2020 |
10.2. maanantaina juuri ennen Rockyn sairastumista käytin Jenin ja Jusun luustokuvissa. Tulokset olivat hyvät, molemmilla kyynärät 0/0, LTV0, SP0, VA0. Jenin lonkat olivat B/B hieman matalien lonkkamaljojen takia, Jusun lonkat A/A. :)
Nyt on ollut loistavia ulkoilukelejä useana päivänä ja olemme nelikon kanssa käyneet metsässä ja pelloilla juoksentelemassa.
 |
| Eeka, Jusu, Numa, Jeni |
 |
| Eeka, Numa, Jeni, Jusu |
 |
| Jusu, Jeni, Numa, Eeka |
 |
| Eeka |
 |
| Jusu |
 |
| Jeni ja Numa |
